Tässä taannoin paistoin elämäni toisen kerran lettuja. Ensimmäinen kerta oli noin 13 vuotta sitten, kun aloimme olemaan M:n kanssa. Silloin sitä piti yrittää miellyttää toista kaikin keinoin ja niinhän sitä sanotaan, että tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. Sen ainakin tiedän, että M ei rakastunut keittotaitoitoihini, sen verran kauheita niistä letuista tuli..
M on viime vuosina aka ajoin kysellyt, voisinko paistaa hänelle lättyjä. En ole suostunut. Nyt kuitenkin ajattelin haastaa itseni ja murtaa kirouksen syömäkelvottomista letuista, tai lätyistä kuten M sanoo. Ei auttanut muuta kuin hakea sopiva lettuohje netistä ja alkaa paistamaan. Täytyykyllä myöntää, että ensimmäisiä lettuja paistaessani alkoi tuttu epätoivo vallata mieltäni. Ensimmäiset neljä pikkulettua olivat aivan liian raakoja ja toiset neljä aivan liian tummia. Mutta sitten alkoi sujumaan.. Ilmeisesti maistui M:lle ja Simolle, niin tiuhaan toisen käsi ja toisen nenän nuuhkut valtasivat lettulautasen. Minun piti jemmata muutama lettu piiloon, että saisin edes yhden kunnollisen lettupinokuvan.
Lettutaikina
8 isolle letulle tai 32 pikkuletulle
2 kananmunaa
0,5 l maitoa
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
0,5 rkl sokeria
0,5 dl juoksevaa margariinia
paistamiseen: rasvaa
 |
| Rapatessa roiskuu... ;) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän käynnistäsi jäljen, kiitos!