Hetkiä: Sunnuntain Ikea-reissu

" Olipa kerran eräs kaunis ja aurinkoinen sunnuntaiaamu, kun päätimme lähteä Tampereelle Ikea-reissulle... " Paitsi, ettei se ihan niin tapahtunut. Sää oli kyllä todella kaunis täällä Porissa, kun pääsimme lähtemään sunnuntaiaamuna kello 10, mutta Tampereelle päästyämme taivas oli muuttunut tummemmaksi. Ja sekään ei ihan pitänyt paikkansa, että olisimme päättäneet lähteä Tampere-reissullemme ihan tuosta noin vain. Olin alkanut puhumaan M:lle, josko voisimme lähteä käymään Tampereella ja Ikeassa. Voisimme samalla muistella ensihetkiämme, jotka siis alkoivat Tampereella. Mutta tästä ei sitten sen enempää..;)M suostui tähän ja sitten alkoi se varsinainen väsytystaktiikka. Olen mielessäni haaveillut jo pidemmän aikaa, että saisin uudistettua työhuonettamme. Emme me tässä ole asuneet kovinkaa montaa vuotta, mutta olemme tuoneet sinne vanhoja huonekaluja ja en ole koskaan oikein kokenut sitä huoneeksi, jossa viihtyisin. Se on vain kalustettu, ei sisustettu. Siellä ei ole kodin sydäntä. Nyt siis päätin aloittaa väsytystaktiikan ja saada haluamani: uuden sisustuksen.

Viikko sitten kysyin sitten M:lta, olisiko mahdollista katsoa Ikeassa esimerkiksi uusia työpöytiä. Sain kysymykseeni yllättävän vastauksen, sillä M oli itsekin miettinyt, että pöytämme oli jo aikansa elänyt. Se siitä väsytystaktiikasta sitten. Seuraavana päivänä M kysyi, sopisiko että menisimme Ikeaan sunnuntaina. Tiesin jo siinä vaiheessa, että kysymykseen sisältyi jokin taka-ajatus. Ja niinhän siinä olikin; M oli ostanut käytetyt vanteet ja talvirenkaat. Ikuinen pikkupoika. Tai oikeastaan M puhui minulle pelkistä vanteista ja järkystys olikin suuri, kun tulimme sitten ostoksiemme kanssa Ikeasta takaisin autollemme. Kyllä, renkaat ja vanteet täyttivät jo puolet takakontista. Näin ainakin minusta tuntui ja tapani mukaan avasin suuni ennen kuin ajattelin mitään ;D Kyllähän ne tavarat sinne mahtuivat, mutta aikaa ja hien pyyhkimistä se vaati.

Lähdössä takaisin kotiin. Mitenkähän tässä käy?

Etsiessämme työpöydän osia meinasi iskeä epätoivo, ainakin minulle. Ja nämä numerosarjat tulevat varmasti uniin.